Kotisatama.net Ma 23.10.2017 klo 21:53  
 Taustamusiikkia


Maailman meriltä voit turvallisesti palata kotisatamaan.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Kaikki on mahdollista sille joka uskoo

Perunapellon laidalta kaikki alkoi vuosia sitten. Tuolloin perunapeltoon jäi piiloon kasvuaan odottamaan pieni peruna. Sen kasvu tapahtui hitaasti, varsi vaati pitkän idätysajan ja kivuliaan kasvun Jumalan perunapellossa. Lopulta tuo peruna sai idun, lähti kasvuun, perunanvarsi jäntevöityi, vahvistui ja mikä kauneinta tuo varsi puhkesi lopulta kukkimaan...

Lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin uskovaisessa ympäristössä. Sain vahvan henkisen kasvun ja eväät elämään. Lapsuutta ja nuoruutta varjostivat isän ja sisareni vakava sairaus ja kuolema. Kriisiterapioita ei ollut oli selviydyttävä omin voimin ja selviytyihän sitä kun oli pakko. Murrosikä oli vaikea ja maailman tuulet vetivät voimakkaasti puoleensa. Uskon asiat jäivät toiselle sijalle elämässä. Ajauduin ns. väärille raiteille ja hain apua vääristä paikoista. Yksi asia kuitenkin säilyi - iltarukous.

Aina oli tyhjä olo ja jotain elämästä puuttui. Mitä, sitä en tiennyt, mutta Jumala tiesi, näki ja laittoi kovaan opinahjoon.

Perhe-elämääni varjosti alkoholi. Syntyi perhehelvetti ja siinä kärsivät kaikki osapuolet. Henkinen huonovointisuus oli aina vieraana. Syntyi paljon vihaa ja katkeruutta. Nuorin lapsistani ajautui päihde- ja häiriökäyttäytymisen pariin. Vuodet olivat raskaita ja raastavia. Monia kohtaamisia eri viranomaisten taholta ja tahoihin. Tuli avioero. "Ihannekupla" puhkesi ja silloin ymmärsin olin elänyt ja rakentanut elämäni materian ehdoin. Luovuin kaikesta.

Aina jossain vaiheessa tulee raja kaikelle jaksamiselle. Tuon jaksamisen aikana punnittiin voimavarani ja avuntarpeeni. Eräänä iltana putosin polvilleni ja kyyneltulvan keskeltä huokasin Jumalan puoleen: Jumala auta minua en jaksa enää yksin tätä taistelua. Tuo huokaus kuultiin taivaassa ja Jumala puuttui asioihini. Sain tulla ristin juurelle sellaisena kuin olin rikkinäisenä ja hauraana.
Oli käytävä syvällä kriisin keskellä, jotta oppi tuntemaan Jumalan suuren armon ja rakkauden virran. Jumala näytti, vaikka ihmiset hylkäävät ja jättävät niin Hän ei jätä eikä hylkää. Luotin ja uskoin koko elämäni Jumalan käsiin. Se mikä ihmiselle on mahdotonta on Jumalalle mahdollista.

Pala palalta asiat loksahtivat paikoilleen ja järjestyivät. Siunauksia ja ihmeitä satoi kuin suuria vesipisaroita. Kaikesta selvisin voittajana. Olen saanut takaisin tuhatkertaisesti sen mistä luovuin.

Rukous on elämäni voimavara. Mikään ei ole niin koskettavaa, puhdistavaa ja rakkaudentäyteistä kuin Isän Jumalan rakkaus lastaan kohtaan.

Kaikesta on kulunut kuusi vuotta ja näin keski-iän kynnyksellä uskoontuloni oli elämäni paras valinta ja päätös. Olen oppinut antamaan anteeksi ja rakastamaan myös vihamiehiäni. Iloiten ja kiittäen kuljen uskossa eteenpäin.

Risti on elämäni majakka, Jumala isäni, Jeesus vapahtajani ja Raamattu ankkurini elämän teillä.

Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Sen mistä luovut saat moninkertaisesti takaisin.  Ps 126 "jotka kyynelin kylvävät ne riemuiten leikkaavat".

Usko, toivo ja rakkaus. Suurin niistä on RAKKAUS!

- Arja -


Voit lähettää kirjoittajalle sähköpostia.

Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy