Kotisatama.net Ma 23.10.2017 klo 21:59  
 Taustamusiikkia


Kotisatama - kristillisen kasvun portaali.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Kaikki oli hyvin

Olen uskovasta kodista lähtöisin ja tehnyt uskonratkaisuni jo 10 vuotiaana iloisella 60 luvulla.Mutta piankin maailma kiinosti enemmän.

Vietin nuoruuteni moottoripyörien ja alkoholin parissa tiiviisti. Sitten koitti vakiintuminen,avioliitto ja perheen perustaminen.Aina silloin tällöin Jumala kutsui,mutta välttelin.Joskus jopa ajattelin että kerkiäähän sitä uskoon höyrähtää vanhana sitten.Olenhan elämäni kunnossa,hyvä asunto,vaimo,4 tervettä lasta ja työtä. Siis KAIKKI OLI HYVIN elämässäni,mihin tässä Jeesusta tarvitsen?

Sitten marraskuussa 1993 sydämmeni tuli hyvin voimakas ahdistus,sairauden ja kuoleman pelko.Mietin mitä tämä tarkoittaa.Pian ymmärsin mistä on kysymys. Olen Jumalan puhuttelussa. Tiesin että jos nyt kuolisin joutuisin helvettiin,en ollut taivaskelpoinen.Yhtenä päivänä näin näyn jossa työnsin kolalla raskasta ja likaista nuoskalunta,kola täyttyi ja se tuli niin painavaksi,että en jaksanut kipata sitä sivuun.

Ymmärsin että olin tullut ratkaisun eteen.Tiesin että oli tehtävä parannus syntielämästä,kaduttava niitä rukouksessa ja pyydettävä että Jeesus tulisi elämääni.Antaa elämä Jeesukselle,niinkun uskovat sanovat.

Rukoilin monena yönä,että Herra anna kaikki syntini anteeksi ja anna minun tulla jälleen lapseksesi.

Viimein koin aivan ylimaallisen rauhan ja onnen tunteen.Kaikki sairauden ja kuoleman pelko ja ahdistus oli pois.Tuli varmuus että olen kelvollinen Jumalalle Jeesuksen ristin uhrin tähden.Hän on sovittanut minunkin syntini.

Pian näin taas näyn,jossa kolasin lunta,se lumi oli nyt kevyttä pakkaslunta, jota oli helppo työntää ja kun kola tuli täyteen se oli helppo kipata sivuun.

Alkoi tapahtua muutakin elämässäni.Vaimoni ei sietänyt uskoontuloani,vaikka sanoi olevansa iloinen puolestani kun olin löytänyt rauhan sisimpääni. Niinpä pikkuhiljaa vaimoni otti etäisyyttä minuun,vaikka en ollut tuputtanut hänelle uskoani liikaa.

Viimen olimme avioliittoneuvolassa jossa virkailijan kysyessä,että mikä mättää,vaimoni sanoi,että se kun olin tullut uskoon.Ei meillä ollut mitään yhteistä enää!

Kaksi vuotta siitä kun olin tullut uskoon, olimme eronneet ja olin joutunut lähtemään yhteisestä kodistamme.

Nyt on Herra antanut minulle uskovan ja ihanan vaimon ja sen myötä tyttären,joka ei ole nähnyt biologista isäänsä.Joten saan olla hänellekin isä. Välit ex vaimooni on hyvät ja tapaan usein aikuisuuden kynnyksellä olevia lapsiani ja voin siunata heitä kaikkia.

Ilmeisesti Herra näki että näin on minulle parempi,ja olen tämän kiittäen ottanut vastaan.

"ja joka ei kanna ristiään ja seuraa minua,ei voi olla minun opetuslapseni", Luuk. 14:27.

- Manu -


                                          
Voit lähettää kirjoittajalle sähköpostia.

Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy