Kotisatama.net Ma 23.10.2017 klo 21:55  
 Taustamusiikkia


Kristillinen portaali.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Iloa Herrassa

Synnyin toivottuna lapsena ja äiti opetti minulle iltarukouksen. Äidin äiti oli tosiuskova, mutta viisas ja laajasydäminen. Kävin seurakunnan kerhoa ja pyhäköulua. Äitini sairastui vakavasti nivelreumaan ja suurimmaksi osaksi sen takia vanhempani erosivat. Isäni avioitui uudestaan merillä tapaamansa ulkomaalaisen naisen kanssa.

Olin yksinäinen ja hiljainen nuori. Kävin rippikoulun ja seuraavana kesänä olin isosena rippileirillä. Kirkko oli vielä vakaa ja vanhoillinenkin tuolloin. Menin muuttojen ja vakaumukseni takia käymään lukiota körttiopistolle, mutta lopulta oli vaikea yhdistää perhe-elämä, uskonelämä, kulttuurielämä ja opiskeluelämä, vaikka luin raamattua ja kävin seuroissa.

Aloin lievästi sumentua ja lievästi alkoholisoitua, myös opintomenestykseni laski. Suhde äitiini viileni, mistä olen hänen kuoltuaan syyllistänyt itseäni. Mutta Jeesus todella antaa synnit anteeksi. Pääsin yliopistoon opiskelemaan, mutta viettelin miesystäväni ja hän potkaisi minut ulos elämästään erään ryyppyillan jälkeen.

Olin romahtanut henkisesti ja psyykkinen sairastaminen alkoi. Tulin pääkaupunkiin, olin asunnoton ja köyhä, kiertelin asuntoloita ja säännöllisen epäsäännöllisesti jouduin sairaalahoitoon. Toivoa paremmasta ei tuntunut olevan. Sitten sain tukiasunnon ja pääsin opiskelemaan, vaikka olin eläkkeellä, vähän töitäkin tein. Romahdin taas, kun en opintojen jälkeen päässyt työhön ja itsehoitoryhmissä rakastuin ja ihastuin sekavasti moneen mieheen ja mielenterveysyhdistyskään ei antanut välttämättä turvallisia ihmissuhteita.

Näpistelinkin kuin mikäkin aivoton, kerran jäin kiinni, sain sakkoja ja voroilu loppui siihen. Statukseni on sen jälkeen taas noussut. Eläkkeellä ei ole stressiä työstä, voi lukea ja hoitaa jumalasuhdettakin. Niin monen ahdistuksen kautta todella voimme päästä taivastielle.

Ihminen on sielu, ruumis ja henki, ja henki on kapteeni. Kunpa vain Herra valottaisi enemmän Pyhän Hengen elämää. Nyt koen iloa siitä, että olen selvinnyt ja nähnyt rankkaakin elämää kulumatta tämän enempää. Kristus on kalliin hinnan meistä maksanut, muistakaamme se.

- - - Lisäys 26.11.2006 - - -
Minua ovat viime aikoina jo raamattupiirienkin takia kiinnostaneet ja sytyttäneet 1. Korinttilaiskirjeen kolme jaetta. 1:18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 3:18 Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas. 6:18 Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, jotka ihminen tekee kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiisensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen.

Eikö juuri minun pitänyt alkaa kompuroida haureuden synnissä. Käytyäni vielä ammeupotuskasteella 1986 minun oli vielä langettava, vaikka olin kokenut sinkkuna elämisen kaikkein turvallisimpana ja minulle sopivampana elämäntapana. Tietysti kärsin välillä yksinäisyydestä ja nykyään sairastamisen ja vanhenemisen peloista.

Mutta Jeesus on luvannut olla kanssamme, olivatpa olosuhteet, mitkä hyvänsä. Ehdin erota luterilaisesta kirkosta ehkä kolme kertaa, mutta aina liityin takaisin. Ehkä eri suuntaukset ovat tarkoitetut vain meidän rikkaudeksemme ja niin, että silti olisimme aina yhteydessä Herraamme. Koen itseni usein raamattua tutkiessa todella monella tapaa syntisäkiksi ja kypsymättömäksikin. Minulle tuli lisäksi murrosikä vasta myöhäisellä iällä, se pisti tekemään kaikkea typerää ja sopimatonta.

Nyt olen monta vuotta saanut olla rauhassa monilta kiusauksilta ja lankeemuksilta, mutta synnitöntä minusta ei vielä tässä ajassa tule. Jumalan, Jeesuksen ovat tuomiot, myös ateistit viime kädessä tuomitsee Jumala, joka meidät parhaiten tuntee. Ei ole varaa semmoiseen fundamentalismiin, jossa ihminen asettuu Jumalan paikalle.

- Satu Ranne -



Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy