Kotisatama.net Ma 23.10.2017 klo 22:03  
 Taustamusiikkia


Tervetuloa Kotisatamaan.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Jumala hyväksyi - maailma ei

Mitä uskominen onkaan niin se on ainakin jotakin mitä on aina sydämessä, mutta riippuu millä asteella se on. Minä tulin 9-vuotiaana lasten mielenterveydellisessä sairaalassa jonne minut laitettiin sen takia, koska minua oli 5-vuotiaasta asti kerhosta alkaen syrjitty ja kiusattu.

Ala-asteelle mentyäni sanoin kiusaamisesta opettajille mutta kukaan ei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa. Se alkoi sattua niin paljon että sain useita raivokohtauksia ja kun kerroin kiusaamisestä äidilleni, hän meni kysymään kouluni opettajilta, opettajat olivat sanoneet ettei minua kiusata vaan keksin kaiken omasta päästäni. Oma äitini ei uskonut minua ja kääntyi minua vastaan aina syyttäen minua että kaikki on minun syyni. Äitini oli minulle jopa valehdellut aina maailmasta väittäen että maailma on satumaailma jossa pahoja ihmisiä on vain noin 10% maailman väestöstä (ja hän uskoo edelleen niin).

Mielenvikaiseen sairaalaan jouduttuani aloin syyttämään Jumalaa kaikesta  mitä minulle oli tapahtunut. Aloin jopa sanomaan että en usko Jumalaan. Kyse ei ollut uskosta vaan katkeruudesta ja uskon että moni ihminen joka väittää ettei usko Jumalaan, on vain katkeroitunut Häneen. Tuo lasten mielenterveydellinen sairaala (kuten se oli nätisti ilmaistu) oli mielestäni oikea helvetti. Siellä ei kukaan osoittanut sympatiaa tai empatiaa, minkäänlaista läheisyyttä vaan kohtelivat lapsia kuin jonkinlaisia objekteja. Olin koko elämäni ajan halunnut maailman hyväksyvän minut lapsenaan kuten kaikki muutkin ihmiset, mutta maailma oli aina työntänyt minut pois luotaan ja olin jäänyt täysin yksin. Mielisairaalassa koin lopulta lopullisen yksinäisyyden ja se jos mikä sekoitti pääni. Aloin tosissani ajattelemaan että minua ei ole olemassakaan ja minä en ole elossa. Olin kokonaisen vuoden sairaalassa ja siellä opin että mikä on Suomen psykioteraubeuttinen aatesuunta tänä päivänä. Se oli täydellinen ateismisuus. Minulle tosissaan sanottiin näin:

"Normaali ja terve ihminen ei ole ikinä vihainen eikä surullinen vaan aina
iloinen. Terve ihminen osaa suhtautua asiaan kuin asiaan simuloiden asian
positiivisesti.
"

Minulle uskoteltiin koko sairaalassa olo aikani että tunteet ovat mielenvikaa. Sairaalassa revittiin haarukalla ikenet verille kun ei halunnut syödä ruokaa jota ei oikeasti pystynyt syömään. Kun jokin asia suututti ja otti oikein päähän, aikuinen mies vei pehmustettuun huoneeseen ja istui päällä niin ettei pystynyt hengittämään. Ainoa rukoukseni tuon vuoden aikana oli että Jumala antaisi minun kuolla.

Eräs päivä sitten kysyin joltakin hoitajalta taas että milloin pääsisin sairaalasta pois, minulle sanottiin että joudutaan vielä pitämään tutkimusten vuoksi puolivuotta lisää. Oli ensimmäinen kerta kun rukoilin Jumalaa tosissani ja sanoin että jos Sinä todellakin olet siellä jossakin niin päästä minut pois täältä. Tämän jälkeen pääsin viikon pästä pois.

Ikäni 17-vuotta keväällä. Jumala kuvani oli täysin vääristynyt. En lukenut raamattua, en käynyt seurakunnalla. Rukoilin vain silloin kun siltä tuntui ja uskoin Jumalaan varmaan vain siksi että sillä pystyin korottamaan itseni ja pitämään itseäni parempana ihmisenä kuin muut. Minulla oli pelko-, masennus- ja ahdistuskohtauksia jotka tulivat odottamatta milloin vain.

Pukeuduin vaatteisiin ja kuuntelin musiikkia joista en kokenut olevan minun juttuni. En pystynyt viimeisiin vuosiin katsomaan peiliin koska oma peilikuvani pelotti minua. Minusta tuntui että minä olin sisältä täysin hajalla. Persoonallisuuteni ja identiteettini oli palasina ja luonteeni oli ylimielinen, ilkeä, katkeroitunut, surullinen. Minulla kilahti aina kun joku tuli kysymään: "Mitä kuuluu?". Asuin yksin ja kämppäni oli kuin kuihtunut lähde. Pöytä, sänky, tietokone, pari lamppua ja romua. Olin aina tietokoneella.

Olin internet-addiktoitunut. Selasin gallerioita joihin laitettiin kuviaan ja etsin seuraa netistä. Sosiaaliset suhteeni olivat internetissä. Kouluni ei minua kiinnostanut ja se meni miten sattuu. Seksuaaliset himot olivat täyttäneet sydämeni ja olin seksuaalisesti addiktoitunut. Se oli pahin ongelmistani koska olin sen asian orja. Käteni ei enää ollut minun oman tahtoni varassa kun en pystynyt poistamaan tuhansia pornokuvia joita olin netistä ladannut. Olin tutustunut likaisiin ja riettaisiin ihmisiin netin kautta ja himosin heitä. Join paljon viinaa. Uskoni alkoi jo pettää ja itkin monia iltoja Herralle että miksi Hän antoi minusta tulla tällaisen.

Yhtenä iltana itse Herra tuli Pyhässä Hengessä. Mieleni täytti mielikuvat jotka olivat kuin muistikuvia ja tuntuivat muistoilta mutta hetken katsottuani tarkemmin, nuo kuvat olivat asioita joita olin aina elämässäni halunnut ja ne näyttivät olevan tulevaa. Aivan kuin olisin muistellut tulevia asioita. Herra sanoi: "Minä annan sinulle kaiken tämän. Kaiken mitä olet aina halunnut jos sinä nyt lähdet seuraamaan minua."

Hakkasin puolituntia päätäni ja käsiäni seinään koska luulin sekoavani ja tulleeni lopullisesti hulluksi. Yritin saada mielikuvat pois päästäni ajattelemalla jotakin muuta mutta kun aloin ajattelemaan jotakin muuta, tuntui kuin päässäni olisi kaksi mieltä. Oma mieleni yritti tuottaa muita mielikuvia mutta nuo muistoilta tuntuvat mielikuvat jäivät omien ajatuskuvieni taakse ja ne näkyivät koko ajan.

Sitten Herra näytti minulle KAIKEN. Jeesus Kristus näytti minulle koko elämästäni kaikki asiat jotka olivat tehneet minusta sellaisen ihmisen kuin minä olin. Hän näytti minulle kaikki minun syntini ja mistä ne olivat tulleet ja kuinka kaikki olivat alkaneet siitä että minä olin itse sallinut nämä väärät asiat tulla elämääni. Hän näytti kaikki sellaisetkin viat minusta joita en ollut itse edes nähnyt tai tajunnut olleen minussa. Sitten Hän sanoi:

"Minä vapautan sinut kaikesta tästä. Minä pelastan sinut sinun synnintaakastasi ja häpeästäsi. Minä teen sinusta ihmisen joka sinä olet aina halunnut olla, ihmiseksi joksi minä olen aina sinut tarkoittanut."

Sitten Herra näytti minulle minun elämäni ja ihmissuhteeni ja missä kunnossa ne olivat. Minun kämppäni ja kaiken mitä minä elämässäni tein ja mitä minä elämässäni en tehnyt. Sitten Herra sanoi:

"Minä korjaan sinun koko elämäsi ja sinä saat vielä tuntea olosi hyväksi
omassa elämässäni. Minä olen sinun kanssasi ja sinun elämässäsi ja minä
annan sinulle sinun tulevaisuutesi.
"

Tämän jälkeen Herra antoi minulle lupauksia. TUHANSIA lupauksia. Pieniä ja suuria asioita. Herra Jeesus kertoi minulle tarkalleen että mitä Hän minulle antaa ja minussa korjaa ja milloin ja missä järjestyksessä Hän tekee tämän kaiken. Tähän mennessä KAIKKI ovat tulleet toteen ja olen ollut enemmän ulallani elämästäni kuin koskaan ennen.

Nyt minulla on hyvä olla itseni kanssa ja pystyn todella katsomaan itseäni peilistä. Joskus jään pitkäksikin aikaa "ihailemaan" itseäni, koska minä vihdoinkin pystyn siihen. Seksuaaliset himoni loppuilvat ja lopetin internetissä typerien sivujen käyttämisen ja se on asia joka hämmästyttää minua vielä tänäänkin koska joskus en uskonut sen olleen mahdollista. Minulla on vihdoinkin harrastuksia ja käyn seurakunnalla, luen raamattua ja olen ensimmäistä kertaa elämässäni tasapainossa ja onnellinen.

Kaikista kallein ja tärkein ja ehdottomasti upein näistä kaikista asioista kuitenkin on se että olen oppinut henkilökohtaisesti tuntemaan Jumalan. Olen oppinut että Herra oikeasti välittää ja se mitä Hän lupaa tulee varmasti tapahtumaan ja ei pelkään vain jotakin sinne päin vaan juuri siten miten olen sydämmessäni odottanut sen asian tapahtumista. Olen nähnyt että Jumala tekee päivittäin ihmeitä ja se on ihme jos Herra ei tekisi mitään. Jumalan armo ja rakkaus joka on niin käsittämätön että kun kaadun ja mista on tuntunut että nyt olen mokannut viimeisen mahdollisuuteni, Herra on nostanut minut ylös ja unohtanut koko asian ja työntänyt minua edelleen eteenpäin.

Maailma ei hyväksynyt minua lapsekseen mutta Jumala hyväksyi. Amen.

- Pauli Palola -


Voit lähettää kirjoittajalle sähköpostia.

Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy