Kotisatama.net Pe 20.10.2017 klo 17:03  
 Taustamusiikkia


Nosta ankkuri ja purjehdi kotisatamaan.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Minkä VALO paljastaa...

Kiitos Herralle että tänä päivänä saan olla uskossa ja saan muutamalla sanalla todistaa Hänen ihmeellisestä armostaan joka minua on kohdannut.Noin viisitoista vuotta sitten olin joutunut elämässäni pahaan "haaksirikkoon",olin menettänyt perheeni ,olin muuttanut uudelle paikkakunnalle,olin yksin.

Työkaverini kanssa joskus otimme kaljaa,ensin vain vapaa päivinä,myöhemmin myös työpäivinä,lopulta join jopa "8 päivää viikossa ja 25 tuntia vuorokaudessa".
Alkoholi ei tuonut vapautusta asioihini, päinvastoin tunsin vajoavani ikään kuin mustaan aukkoon,työn saatoin hoitaa jotenkuten,usein kovassa krapulassa.
Eräänä talvi päivänä työstä palattuani huomasin päivän postien mukana tulleen jonkinlaisen sanomalehden,joka oli täynnä kirjoituksia Jumalasta ja ihmisten kertomuksia siitä miten he olivat kohdanneet Hänet ja miten olivat saaneet apua asioihinsa.Erityisesti muistan yhden nuorenparin todistuksen uskoon tulostaan,haastattelu oli tehty paikallisessa vapaakirkossa ,noilla nuorilla oli hyvin paljon samanlaisia kokemuksia kuin minulla päihteitä,pelkoja,hylkäämistä jne.

Ehkä ensi kerran aloin ajatella voisiko Jumalalla olla minun varalleni jotain.Aikaa kului em.lehti oli siirtynyt keittiön pöydältä siivouskomeron lattialle,josta se aina oven avatessani ikään kuin olisi halunnut sanoa jotain.Tuli kesä ja kärpäset monenlaiset kesämenot,juhannuksena olin "juhlilla" jossa oli koolla ehkä 10 000 ihmistä,näytti että suurin osa enemmän tai vähemmän humalassa.Juhannus yö oli jo pitkällä ,tuntui olevan meno päällä hauskaa piti olla vaikka ei se siltä tuntunut.Jossain vaiheessa tapasin nuoren tytön jota yritin houkutella mukaani juhlintaan,mutta hän kieltäytyi,kertoi olevansa uskossa ja oli siellä mukana evankeliointi ryhmässä.

Tuntui kuin humala olisi pyyhitty pois päästäni hetkeksi siis ihan oikea uskovainen nuori nätti tyttö kaikenlisäksi hän hymyili koko ajan eikä yrittänytkään saarnata minulle alkoholin haitoista eikä tuominnut minua – ihmeellistä. Juttelimme aika pitkän tovin,kaverini huutelivat jo että alahan tulla ei noista uskovaisista ole kuin harmia jne.Ennen pois lähtöään tyttö pyysi osoitettani,jonka raapustin johonkin nenäliinaan tai vastaavaan pehmopaperiin,enpä olis arvannut että tuokin kohtaaminen tulisi vaikuttamaan elämääni ratkaisevalla tavalla.Juhlat jatkuivat loppu oli kuin olisin sumussa seilannut aamulla sammuin kaverini auton takapenkille.

Syksyllä eräs ystäväni toiselta puolelta suomea lähetti minulle raamatun ,jossa oli välissä lappu ”arvelin sinun kaipaavan raamattua ,joten ostin sen sinulle jo lokakuussa” –elettiin marraskuun loppu puolta tuohon aikaan.Jaaha nyt minulla siis on oma raamattu jota olin aina karttanut pelon sekaisella kunnioituksella,en oikein tiennyt miten sitä pitäsi lukea.Aloitin Matteuksen evankeliumista ehkä siksi ,että minulla oli muistikuvia kouluajoilta uskontotunneilta joissa puhuttiin Jeesuksesta,ajattelin kai sen olevan jonkinlaisia ”lasten”kertomuksia ja siten minulle aika vaarattomia.Luin luvun toisensa perään jatkoin lukemista niin kauan että silmäni eivät enää pysyneet auki,nukahdin raamatun ääreen.Oikein aloin töissä odottaa kotiin pääsyä raamatun äärelle.Sain myös kirjeen juhannusjuhlilla tapaamaltani tytöltä jossa hän keroi kuinka voi ihminen pelastua,olin kuulemma sitä kovasti halunnut tietää.Kirjoitti rukoilleensa paljon puolestani.

Viina ja sen himo eivät olleet vielä lähteneet vielä oli monta reissua kapakkaan,mutta nyt yritin puhua ihmisten kanssa Jumalasta,itsekin olin humalassa mahtoi olla koominen näky.

Eräänä viikon loppuna kaverini vaimo pyysi minut käymään,kertoi miehellänsä olevan vaikeata,no mikäpäs siinä hain kaupasta kaljakorin tuttuun tapaan ,siellä sitten pestiin autoa juotiin kaljaa lämmitettiin saunaa ja juotiin lisää.Vielä ei ollut käynyt selville mikä oli hätänä,kovin vaikeata tuntui tällä kerralla olevan puhuminen,kunnes lopulta hän sanoi ”vaimolla on syöpä”.

Mitään tällaista ei ollut tullut mieleenikään ajattelin murheitten olevan jotain työpaikalta joita usein pohdimme yhdessä.En osannut sanoa muuta kuin voitashan me rukoilla!

Siitä ei kaverini innostunut pui nyrkkiä taivasta kohden ja sanoi että ensin koetetaan kaikki muu ja jos ei mikään auta sitten voidaan rukoilla.Ilta jatkui juopottelun merkeissä tuttuun tapaan kantakapakassamme,jossain vaiheessa iltaa huomasi istuvani tuntemattomien henkilöitten kanssa samassa pöydässä ja kaverini lähteneen.Musiikki soi ,nauru raikui ,viini virtasi,kunnes.
Yht´äkkiä värit pakenivat jonnekin ,kaikki oli ihan musta-valkoista,en kuullut mitään,oli ihan hiljaista,kaikki alkoi näyttää IRSTAALTA.Ainut sana joka tuli mieleeni – irstaus ,nyt käsitin mitä se on. Humala oli haihtunut pois Jokin tarttui minua kainaloista ja alkoi nostaa ylös tuolista samalla kuulin lempeimmän äänen mitä koskaan olin kuullut sanovan LÄHDE POIS TÄÄLTÄ.
Hetken kuluttua olin ulko-ovella vahtimestari antoi takkini ja toivotteli tulehan taas pian uudelleen,johon vastasin enpä taida enää tuosta ovesta tulla ja annoin hänelle taskusta löytämäni napin palkkioksi(normaalisti annoin kympin tai kaksi).Kadulla törmäsin kahteen tuttuun jotka lupasivat viedä minut asunnolleni,kehotin heitä vastaanottamaan Jumalan armon Jeesuksessa Kristuksessa(mistähän sain tuollaiset sanat suuhuni??!!)Asuntoni oven avattuani tunsin ikään kuin leijuvani jossain lämpimän pehmoisessa ,tunsin että PYHÄ on läsnä polvistuin vuoteelleni ja rukoilin Jeesus ota minun elämäni ,anna anteeksi.

Aamulla herättyäni minulla ei ollut tavanomaista päänsärkyä,vaan tunsin vain tavattoman suurta onnea iloa ja rauhaa ,sellaista rauhaa en ollut osannut edes kuvitella olevankaan.

Siitä lähti uskon tieni alkuun,helppoa ei ole ollut aina,monia lankeemuksia on tullut ja tulee yhä viidentoista vuoden jälkeenkin,mutta voin vakuuttaa sinulle rakas ystävä - minkä VALO paljastaa,sen VERI puhdistaa.Jos tunnet epäonnistuneesi huuda avuksesi Herraa Hän totisesti on heikkojen auttaja,käy uskalluksella eteenpäin . JUMALALLE EI OLE MIELEEN JUMALATTOMAN KUOLEMA ,VAAN ETTÄ ME PELASTUISIMME JA SAISIMME ELÄÄ,

- Arto -


Voit lähettää kirjoittajalle sähköpostia.

Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy