Kotisatama.net Pe 20.10.2017 klo 17:01  
 Taustamusiikkia


Kotisatama ei jäädy talvellakaan.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Maljassa hohtaa pureva käärme

Minulla oli lapsena hyviä kavereita. Toisaalta varsinkin ala-asteella minua myos kiusattiin, mutta en kertonut asiasta kenellekään.
Rippikoulun aika tuntui minusta hienolta, vaikka olinkin luonteeltani arka. Muistaakseni l5-vuotiaana kokeilin myös alkoholia. Käytin sitä silloin tällöin ja se antoi rohkeutta ihmisten seurassa.

Mies etsii tietämättä mitä
Kerran tutustuin naiseen, joka joi paljon useammin kuin minä. Olin silloin 18. Olisin tahtonut juoda harvemmin, mutta oli kai jokin paine juoda seuran vuoksi. Raamatussa sanotaan: "Huono seura hyvät tavat turmelee" (1. Kor. 15:33). Suhteemme kesti vähän yli vuoden.

Armeija-aikana viinanjuonti vain lisääntyi ja harvassa olivat raittiit lomat. Vuonna 1993 aloin pikkuhi1jaa ymmärtää, että juon liian usein, joka toinen viikko.

Rupesin tekemään itselleni raittiuslupauksia, mutta en pystynyt pitämään niitä! Rahat olivat aina vähissä. Pääsin töihin heti armeijan jälkeen ja asuin jälleen vanhempieni luona. Elämä tuntui edelleen tyhjältä, mutta nyt oli mahdollisuus rahoittaa mitätöntä "harrastustani".


Sitten muutin vanhempieni luota pois (1994). Omassa asunnossa oli oma vapaus tulla ja mennä. Se ei ollut mitään todellista vapautta. Join lähes joka viikonloppu. Kärsin myös masennuksesta, jota runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa. Olisin halunnut vähentää juomista, mutta ei kerta kaikkiaan ollut voimia vastustaa viinanhimoa. Viina vei minut mennessään pikkuhiljaa. Totta on sanonta: Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.

Raamatun kirjoittaja osasi varoittaa alkoholista "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää, kuin myrkkylisko" (Sananl. 23:31-32).

Jumala yllättää
Syyskuussa 1995 etsin kirjastosta myönteistä ajattelua koskevaa kirjaa. Minulla oli eräs tietty teos mielessä, mutta sitä en löytänyt. Sen sijaan löysin erään toisen kirjan, joka käsitteli samaa aihetta, mutta se perustui jollain tavalla Raamattuun. Se ei kuitenkaan ollut hengellinen kirja, eikä ollut edes hengellisten kirjojen osastossa.

Katselin kirjaa ja raamatunpaikkoja kun ei muutakaan ollut, päätin ottaa sen. Kotona aloin lukea kirjaa ja Pyhä Henki kosketti minua hyvin voimakkaasti. Jumala toimi sanansa kautta. En muista mitä Raamatun paikkaa luin. Tulin siis herätykseen, vaikka itselläni ei ollut tarkoitus. Jumala kutsui minua yhteyteensä.

Tätä kokemusta ennen en tiennyt hengellisistä asioista juuri mitään. En ymmärtänyt Pyhästä Hengestä mitään, enkä tiennyt, että ihminen voi tulla uskoon. En myöskään ymmärtänyt mitä on synti. Ostin kuitenkin Raamatun, ja luin sitä jonkin verran. Kuuntelin myös radion iltahartauksia, Jumala kutsui minua, mutta en tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä!

Oma parannus ei auttanut
En tehnyt silloin selvää parannusta Jeesuksen seuraajaksi. Kuitenkin juominen väheni. Tein jotenkin omin voimin parannusta. Kesällä 1996 kävin eräissä hengellisissä kesäjuhlissa ja siellä tapasin oman paikkakuntani uskovia. Juttelin heidän kanssaan ja he pyysivät minua raamattupiiriin. Syksyllä eräs henkilö kutsui minua uudelleen, mutta kävin vain kerran siellä.

Seuraavana vuonna olin pystynyt vähentämään juomista niin, että kykenin olemaan kuukaudenkin juomatta. En kuitenkaan ymmärtänyt juomista synniksi. Aina kun sorruin juomaan, krapula oli kauhea ja moraalinen krapula vielä fyysistäkin pahempi. Loppukesällä juominen taas lisääntyi ja ahdistuin siitä.

Apu on pyytävän lähellä
Jostain keksin ruveta rukoilemaan Jumalaa, ettei viinanhimoa tulisi, kun viikonloppu tulee. Kukaan ihminen ei minua tähän neuvonut, enhän ollut uskovien yhteydessä. Kun viikonloppu koitti, ihmetykseni oli suuri: viinanhimo oli poissa. Jumala antoi elävän uskon sen tilalle.

Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Hän oli vastannut rukouksiin. Vähän tämän jälkeen Jumala johdatti minut uskovien yhteyteen.  

Ennenkin kutsuttu
Kamppailin viinanhimon kanssa vielä seuraavaan syksyyn ja lankesinkin pari kertaa. Nyt olen ollut vapaa jo monta vuotta. Kiitos Jumalalle!
Uskoontuloni jälkeen ymmärsin, että Jumala oli ainakin kerran aikaisemmin kutsunut minua. Rippikoulun jälkeen minua kiinnosti ruveta lukemaan Uutta testamenttia, jonka olin saanut seurakunnalta rippilahjaksi. Jostain syystä lukeminen jäi ja kiinnostus loppuu.

Elämän prosessi pääsi liikkeelle
Yksinäisyyden kipua minulla on edelleenkin ja lapsuuden traumat ahdistavat. Lohdutusta löytyy kuitenkin Jumalan sanasta ja rukouksesta. Myös ystävieni esirukoukset kantavat. Liikuntaharrastus virkistää mieltä.

Raamatussa sanotaan tähän tapaan: Tämä kirja pitää sinut erossa synnistä tai synti pitää ainut erossa tästä kirjasta. Pyrin lukemaan Sanaa päivittäin.
Minulla oli mahdollisuus olla vuosi työstä vapaana, sillä sain pitää vuorotteluvapaan. Käytin sen Raamatun opiskeluun Kansanlähetysopiston raamattulinjalla. Se oli hyvin antoisa vuosi.

Vahva kohta Raamatussa on Jes. 55:10-11 ja yksi mielipaikoistani on Joh. 6:67-69: "Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?". Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

- Jarkko -



Voit lähettää kirjoittajalle sähköpostia.

Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy