Kotisatama.net Ma 23.10.2017 klo 22:01  
 Taustamusiikkia


Kotisatama ei jäädy talvellakaan.

> kotisatama / usko / todistajat / todistaja

Ohje <
Kotisatama in English


  Info

Tietohakemisto

Haku

Raamattu ja sana

Rukouspalvelu

Usko

  Todistajat

  Kotisatama Missio

  Kuka on Jeesus?

  Uskon askeleet


Tapahtumakalenteri

Kauppa

Äänestys

Kortti





Suosittele sivua! Etusivu | Edellinen | Seuraava

Pahasta unesta elämään

Painajaisia nähdessään on helpottava herätä siihen, että huomaa kaiken olleen vain pahaa unta. Elämässäni oli aika, jolloin unesta herääminen ei ollutkaan helpottavaa, se oli kuin painajaista, jota ei voinut päästä pakoon.

Heräsin jyskyttävään tuskaan, aloitin päiväni, tai mihin aikaan heräsinkin, uudella annoksella (tappavaa) myrkkyä. Huumeet auttoivat minua unohtamaan todellisuuden, kestämään tuskan itsestäni ja elämästäni, jotka olin ajat sitten kadottanut. Hinta unohduksesta oli liian kova, tiesin kulkevani kohti tuhoa. Sitä ei voinut pysäyttää, se ei ollut kivaa.

Tien päässä ei ollut mitään: epätoivo, yksinäisyys, kuolema. Näin kuitenkin silmissäni jotain. Näin pienen pojan ilman isää, yksin, ei ketään joka huolehtii, kulkemassa kohti pimeyttä, sinne missä ei ole ketään.

Itkin, itkin ja pyysin apua. Jos Jumala tai Jeesus olet olemassa, auta!

Valitsin toipumisen. Se ei käynyt helposti. Lopulta en enää jaksanut taistella vastaan, antauduin. Olin valmis jättämään huumeet ja myöntämään tappioni.

Elämä ilman huumeita oli pelkoa ja taistelua. En kuitenkaan ollut aivan yksin, minulla oli tukea ja ystäviä. Aloin ymmärtää, että on Jumala, joka voi auttaa. Hiljalleen sain voimaa kohdata asioita, joita ennen olin vain paennut. Olin olemassa.

Jotain minulta kuitenkin puuttui. Aloin sairastaa, terveyden tilani ei ollut hyvä ja voimani olivat vähissä. Minulta puuttui rakkaus. Ymmärsin, että vain Jumala voisi vastata tarpeisiini. Kaipasin Jumalaa; sydämeni oli tyhjä, tunsin tuskaa ja syyllisyyttä, enkä löytänyt rauhaa sisälleni.

Kun lähes kolme vuotta oli kulunut siitä, kun edellisen kerran olin ottanut jotakin päihdettä, niin päätin antaa elämäni Jeesukselle. Mieleni oli nöyrtynyt kuulemaan evankeliumia Jeesuksesta, ja kun ymmärsin, että minäkin voisin tulla Jeesuksen omaksi, niin otin Hänet sydämeeni.

Silloin tiesin, että jotain oli täyttynyt. Olin saanut juuri sitä mitä olin kaivannut; rauhaa, rakkautta ja huolenpitoa. Löysin Jumalan, itseni ja elämän. Sain jotain todella hyvää ja pysyvää jalkojeni alle.

Tänään voin olla isä ja huolehtia juuri siitä pojasta, jonka kasvot näin silmissäni. Saan elää aitoa elämisen arvoista elämää. Painajaiset ovat jääneet ja aamuni saan aloittaa yhdessä poikani kanssa aamuhartaudella. Saan kiittää, palvella ja oppia tuntemaan Jumalaa arkielämässäni yhä läheisemmin. Jeesus on minulle tärkeintä ja tiedän ettei Hän koskaan minua hylkää. Se auttaa myös vaikeidenkin päivien yli. Jumalaan voi aina luottaa ja oppia turvaamaan.

Sydämessäni iloitsen siitä, jos näen päihderiippuvaisten ihmisten löytävän aidon avun ongelmaansa sekä puhtauden ja ilon sisimpäänsä kristillisestä rakkauteen perustuvasta elämäntavasta. Haluan itse tukea ja auttaa toisia löytämään paremman tulevaisuuden elämälleen.

On mahtava saada eheytyä ja parantua päivä päivältä Jumalan armosta, sekä kasvaa kohti sitä kypsyyttä ja onnellista elämää, jonka Jumala on meille tarkoittanut.

Sen, mikä meille on mahdotonta, tekee Jumala mahdolliseksi Pyhän Henkensä kautta. Kun itse on halukas Jumalan autettavaksi, ja on valmis myös itse ponnistelemaan päämäärien eteen, on kaikki mahdollista henkilöön katsomatta.

- Pelastunut Jumalan lapsi, entinen narkomaani -


Miten vastaanotan Jeesuksen elämäni Herraksi?
Takaisin todistajat sivulle...

 ©DUMultiversum Oy