KRISTUKSEN RISTI

Sinä kuolit puolesta synteimme,
Sinä kuolit häpeämme tähden.
Sinä kuolit, että me eläisimme
Sinä kuolit rakkautes tähden.

Niin paljon meitä rakastit,
niin paljon uskoit ja luotit.
Mitä teimme me rakkautes edestä,
jonka meille näin ojentaa tahdoit?

Nousi ihminen vastaan ihmistä,
kansa toiset jalkaansa talloi.
Tulisoihdut ja kiväärit, kranaatit,
Sinun ristisi juuressa velloi.

Ei katsoneet silmät ristille,
ei huulet rukoilleet armoa suurta.
Nousi käsi vastaan veljeä,
viha katkeruus kuolemaa kylvi.

Miksi näin sinä kysyt ristiltä,
miks´ ei rakkautein teille riitä.
Veripisarat kalliit mitt´ vuodatin
näin hukkuuko ihmisvereen?

Sydän Kristuksen rinnasta revitty
taasko uudelleen ristille lyödään.
Näinkö otamme vastaan armonsa
mutaan poljemme Herramme veren.

Piikkikruunuaan ruoskana käyttäen
käymme veljeä, siskoa vastaan.
Talo talolta, kodit näin tuhoten
valtaa Saatana pinta-alaa.

Katsoo Jeesus ristiltä tuskissaan,
Oi, niin paljon teihin mä luotin.
Ette jaksaneet lapseni enempää,
moni sortui taakkojen alle.

On Saatana voimakas vastustaja
niin monet se eksyttää tahtoi.
Kansat toisiaan vastaan nostaen
viha kuolettaa armolta juuret.

Katsoi Kristus ristiltä tuskissaan,
kyynelsilmiä joitain hän kohtaa.
Rakkauttaan niin suurta niin valtavaa
kovin harvat vain vastaanottaa.

Hän rakasti sinua, minua, jokaista,
Hän meidät ristillä luokseen kutsui.
Vastaanottakaa armonsa, kutsunsa
tulkaa rohkeasti ristinsä juureen.

Hän syntinne kaikki armahtaa
Hän puhdistaa, lohduttaa, rakastaa,
Hän ristillä kuoli, meidät armahti
Hän kuolemalla Saatanan voitti.